Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä. Heidän historiansa ulottuu kauas menneisyyteen, sillä Ruotsin ja Suomen väliset yhteydet ovat olleet vahvat useiden vuosisatojen ajan, erityisesti siihen aikaan, kun Suomi kuului Ruotsiin aina vuoteen 1809 asti. Nykyään Ruotsissa arvioidaan olevan noin 700 000 suomalaistaustaista henkilöä.
Suuria suomalaisiin liittyviä muuttoliikkeitä tapahtui 1500-luvulla sekä myöhemmin 1900-luvulla, erityisesti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina 1950- ja 1960-luvuilla. Ruotsinsuomalainen kulttuuri on vuosien varrella kasvanut ja juurtunut Ruotsiin, ja se näkyy monissa ilmaisumuodoissa – taiteesta ja kirjallisuudesta teatteriin ja musiikkiin. Nykyään on olemassa ruotsinsuomalaisia yhdistyksiä ja kulttuuritapahtumia, jotka auttavat säilyttämään ja edistämään tätä kulttuuria. Useat alueet ja kunnat tarjoavat myös palveluja suomeksi ja tukevat ruotsinsuomalaista kulttuuria, erityisesti niin sanotuilla suomen kielen hallintoalueilla, mikä antaa ruotsinsuomalaisille mahdollisuuden käyttää kieltään ja vahvistaa identiteettiään.
Ruotsinsuomalaisten päivä ja symbolit
Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään 24. helmikuuta eri puolilla Ruotsia. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin ruotsinsuomalaisten ainutlaatuinen identiteetti ja kulttuuri erilaisten tapahtumien, kuten musiikin, taiteen ja ruoan kautta. Ruotsinsuomalainen lippu, joka on sinivalkoinen ja jossa on keltainen symboli, edustaa Ruotsin ja Suomen välistä yhteyttä.
Kansallisena vähemmistönä ruotsinsuomalaisilla on oikeus saada tukea kielensä ja kulttuurinsa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tämä sisältää mahdollisuuden käyttää suomen kieltä tietyissä kuntien tarjoamissa palveluissa sekä oikeuden suomenkieliseen opetukseen. Ruotsinsuomalaiset jatkavat näkyvää läsnäoloaan ja saavat yhteiskunnalta tukea, minkä ansiosta he rikastuttavat Ruotsia ainutlaatuisella kulttuurisella ulottuvuudella. Heidän kulttuuriperintönsä on elävä osa ruotsalaista yhteiskuntaa ja muistuttaa Ruotsin ja Suomen pitkäaikaisesta yhteydestä.
Miltei kolmenkymmenen vuoden odotus on tullut päätökseen: Norjan Metsäsuomalaismuseon rakentaminen on alkanut. Kahden vuoden päästä Gruen suomalaismetsissä Svullryassa on upouusi museo ja kulttuurikeskus.
Transkulturellt Centrum on julkaissut väliraportin suomalaisten terveydestä Ruotsissa.
Euroopan neuvosto kritisoi jälleen Ruotsia maan harjoittamasta vähemmistöpolitiikasta äskettäin julkaistussa raportissa.
Isofin kielenhuoltaja Tarja Larsson haluaa Tukholman yliopistossa selvittää, miten Ruotsissa asuvat suomen puhujat suhtautuvat ruotsinsuomalaisten sanojen käyttöön.
Luulajan kunnalle on myönnetty Vuoden 2022 ruotsinsuomalainen kunta – tunnustus. Tunnustuksen myöntää Ruotsinsuomalainen valtuuskunta.
Vuosittain jaettava vähemmistökielipalkinto Markku Peuran muistoksi annetaan tänä vuonna Kaisa Syrjänen Schaalille. Palkintoperusteissa nostetaan esille muun muassa hänen työnsä vähemmistökielten statuksen kohentamiseksi ja elvyttämiseksi.
Tornionlaaksolaiset ovat äskettäin jättäneet kulttuuriministerille ja maatalousministerille vaatimuksen alkuperäiskansan statuksen saamiseksi.
Kielineuvoston vähemmistökielipalkinnon saa Bengt Pohjanen työstään meänkielen statuksen nostamiseksi.
Ruotsissa ilmestyy useita suomenkielisiä lehti, ja televisiossa ja radiossa on useita ohjelmia päivittäin suomeksi.
