Lähde: Pikku-Erkki, Eskilstuna. Kuva: Kai Kangassalo.

Uumajalaisessa esikoulussa vähemmistökielet saman katon alla

Uumaja on kolmen vähemmistökielen – saamen, suomen ja meänkielen – hallintoalue. Esikoulussa on luotu uusi konsepti. Siellä eri vähemmistökielet on koottu saman katon alle.

Syksystä 2023 lähtien noin 30 lasta kolmella vähemmistökielellä käy samaa esikoulua, jossa ruotsi on neljäntenä kielenä.

Suurin osa lapsista puhuu suomea,   muutama puhuu pohjoissaamea tai meänkieltä. Kolmella kielellä työskentelevän seitsemän pedagogin lisäksi esikoulussa on myös monikielisyydestä kertovia kirjoja ja opetusmateriaaleja. Esiopetuksessa on lisäksi viisi tavallista osastoa, joissa on noin 80 lasta. Ratkaisuna ennen uudistusta olivat saamen ja suomen osastot eri puolilla Uumajaa ja siirrettiin lyhteen viime syksynä.  Meänkieli lisättiin sitten kielivalinnaksi. Glaciären esikoululla oli tilat, joten vähemmistökieliset esikoulut siirrettiin sinne.

– Nyt rakennamme kolmen vähemmistökielen perustoimintaa, jossa suomi vie muita kieliä eteenpäin. Nyt kun olemme luoneet kontekstin, uskomme, että useammat ihmiset haluavat olla mukana. Toinen myönteinen vaikutus on tietysti se, että kaikki oppivat toisiltaan. Opetussuunnitelman mukaan kaikkien esikouluikäisten lasten tulee oppia ja tavata viisi kansallista vähemmistöämme. Nyt meillä on etumatka Glaciärenissä. Lapset kohtaavat Uumajan kolme hallinnollista kieltä sanoin ja tekstinä. Teemme kielet näkyväksi ympäristöissämme ja juhlimme vähemmistöjen juhlapäiviä yhdessä, sanoo rehtori Malin Elfving minoritet.se:n haastattelussa.

Esikoulussa on luotu yhteinen paikka – ”Tori”. Siellä kokoonnutaan kaikilta osastoilta ja tutustutaan leikin ja toiminnan kautta. On lippuja, symboleja ja kirjoja, jotka kertovat monikielisyydestä.

Vanhemmat näyttävät myös olevan mukana ajatuksessa yhdistää kolme vähemmistöä samassa esikoulussa.

Seuraavaksi yritetään levittää sanaa esikoulusta Uumajassa. Kaikki lapset, joille tarjotaan esikoulua, saavat myös viestin, että esikoulu kolmella vähemmistökielellä on olemassa ja se on valinnainen. Lisäksi julisteita on jaettu esimerkiksi terveyskeskuksiin. Malin Elfving kertoo myös rehtorin kollegoille muissa esikouluissa, mitä he voivat tehdä, mitä he tekevät ja että useimmissa tapauksissa heillä on pieni etu: tunnemme vähemmistöasiat hyvin ja autan heitä mielelläni. Se, mitä Glaciärenissä tapahtuu, on vasta alkua. (minoritet.se)