Oman kielen oikeudet

vähemmistöasema
Ruotsinsuomalaisten päivä Tukholman kaupungintalolla. Lähde:rskl.se. Kuva Kai Kangasalo

Vähemmistöjen oikeudet luovat perustan kuntien ja viranomaisten suomenkielisille palveluille, niin lasten, nuorten kuin vanhempienkin tarpeisiin.  Hallintoalueisiin kuuluvissa kunnissa oikeudet omakieliseen palveluun ovat vielä vahvemmat. Monissa hallintoalueiden kunnissa on hyvät suomenkieliset kotisivut, joista löytää helposti tietoa, ja kuntien koordinaattoreiden puoleen voi kääntyä kysymyksineen.

Vuoden 2010 alussa Ruotsissa tuli voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kansallisia vähemmistöjä ovat sen mukaan juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaakson suomenkieliset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani, saame, suomi ja meänkieli.

Laissa sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oltava oikeus oppia omaa vähemmistökieltään ja kehittää ja käyttää sitä. Viranomaisten on kuunneltava kansallisia vähemmistöjä ja otettava huomioon niiden kielelliset tarpeet. Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa kansalliseen vähemmistöryhmään kuuluvaa tämän oikeuksista katsomatta siihen, mitä vähemmistökieltä hän puhuu tai missä päin Ruotsia hän asuu. Erityisen vahvat oikeudet on niillä, jotka puhuvat meänkieltä, saamea tai suomea ja asuvat hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa. Sivun lopussa on luettelo hallintoalueista.

Jos asuinkunta kuuluu hallintoalueeseen, on yhteydenpidossa viranomaisten kanssa oikeus käyttää omaa kieltään. Viranomaisten on annettava vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti kielellä, jota asiakas itse on käyttänyt. Asuinkuntaansa voi pyytää järjestämään lasten- ja vanhustenhoidon joko kokonaan tai osittain meänkielellä, suomeksi tai saamen kielellä.

Jos asuinkunta on Arjeplog, Haaparanta, Jokkmokk, Jällivaara, Kiiruna, Pajala tai Ylitornio, oikeus käyttää vähemmistökieltä koskee myös yhteydenpitoa tuomioistuimiin.

Vaikka asuinkunta ei kuulu hallintoalueeseen, voi viranomaisilta pyytää, että saa meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä vanhustenhoitoa, jos käytettävissä on samaa kieltä puhuvia työntekijöitä. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että kielitaitoista henkilökuntaa on siellä, missä sitä tarvitaan.  Asuinpaikkaan katsomatta on valtiopäivien oikeusasiamiehille, oikeuskanslerille, vakuutuskassaan, verovirastoon ja syrjintäasiamiehen virastoon aina voitava kirjoittaa meänkielellä, saameksi ja suomeksi.  Jos asuinkunta tai muut viranomaiset eivät näytä noudattavan lakia, voi yhteyden ottaa Tukholman läänin lääninhallitukseen tai Saamelaiskäräjiin, joiden tehtävänä on huolehtia siitä, että lakia noudatetaan. Saamelaiskäräjät vastaavat saamen kielestä ja Tukholman lääninhallitus muista kielistä. (minoritet.se)

Foto: Ruotsinsuomalaisten päivä Tukholman kaupungintalolla. Lähde:rskl.se. Kuva Kai Kangasalo