Suomen kielen hallintoaluekunnista vain puolet informoi, että kansallisilla vähemmistöillä on oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Tämä selviää SVT Uutisten kartoituksesta, jossa käytiin läpi kuntien hakemuslomakkeita.
Hallintoaluekunnan pitää tarjota lapselle paikkaa esikoulussa, jossa opetus on kokonaan tai olennaiselta osin suomeksi, jos huoltajat niin vaativat. Asiasta säädetään Ruotsin koululaissa.
Vuonna 2019 kansallisten vähemmistöjen oikeuksia tiukennettiin laissa siten, että hallintoaluekuntien pitää kysyä vanhemmilta hakuvaiheessa, haluavatko he lapselleen suomenkielistä esikoulutoimintaa.
Kouluviraston mukaan pelkkä kysymys siitä, onko lapsen äidinkieli muu kuin ruotsi, ei riitä.
SVT Uutisten kartoituksen mukaan hallintoaluekuntien välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten ne informoivat asiasta esikoulupaikkaa haettaessa.
– Ei näytä hyvältä, toteaa Tukholman lääninhallituksen kehitysjohtaja Moa Nordin.
Tukholman lääninhallitus on seurantaviranomainen kansallisia vähemmistöjä koskevissa asioissa.
Kouluviraston juristin, Anna Medinin mukaan, virasto ei ole keskustellut siitä, että kunnille tuotaisiin yhtenäistä, velvoittavaa mallia, kun ne tiedottavat suomenkielisestä esikoulutoiminnasta.
NÄIN SVT UUTISTEN KARTOITUS TEHTIIN
- Kartoituksessa on käyty läpi suomen kielen hallintoaluekuntien esikouluhakemuslomakkeita. Mikäli lomaketta ei ole löytynyt kunnan kotisivulta, kuntaa on pyydetty lähettämään hakemuslomake SVT Uutisille. Kartoituksessa on selvitetty, kysytäänkö esikoulupaikkaa hakevilta huoltajilta, haluavatko he suomenkielisen esikoulupaikan Kaikista 66:sta suomen kielen hallintoaluekunnasta, yhtä lukuun ottamatta, saatiin tiedot SVT Uutisten kartoitukseen. 33 kuntaa informoi esikouluhakemuslomakkeessa suomenkielisestä esikoulutoiminnasta. 32 kuntaa ei informoinnut asiasta.(SVT/Uutiset)