Kansallinen vähemmistökieli ratkaisu äidinkielen opetukseen

Lähde: Pikku-Erkki, Eskilstuna. Kuva: Kai Kangassalo.
Lähde: Pikku-Erkki, Eskilstuna. Kuva: Kai Kangassalo.

Jarmo Lainiolta valmistui vuonna 2019  Gustav Fridolinen tilaama selvitys vähemmistökielen äidinkielenopetuksesta. Siinä Lainio ehdotti uuden kouluaineen, kansallisen vähemmistökielen, perustamista,  ja  lisäksi opetuksen järjestämistä tuntisuunnitelman osana vähintään kolme tuntia viikossa.

Koulutusministeri Gustav Fridolinin tilaaman selvityksen taustalla on muun muassa Euroopan Neuvoston jo viidentoista vuoden ajan Ruotsia kohtaan esittämä ankara kritiikki. Euroopan neuvoston mukaan Ruotsissa järjestetään liian vähän sekä äidinkielenopetusta että kaksikielistä opetusta vähemmistökielissä.

Jarmo Lainion kolme keskeisintä ehdotusta opetustilanteen parantamiseksi ovat nämä:

  1. Perustetaan uusi kouluaine – kansallinen vähemmistökieli (nationellt minoritetsspråk). Näin vähemmistökielten äidinkielenopetus erotetaan muiden kielten äidinkielenopetuksesta.
  2. Vähemmistökielten opetus järjestetään osana tuntisuunnitelmaa (timplan). Tällä hetkellä opetus järjestetään useimmiten lukujärjestyksen ulkopuolella.
  3. Opetuksen minimimääräksi määritellään noin kolme tuntia viikossa ja se taataan koko maassa. Koko peruskoulun aikana vähemmistökieltä tulee Jarmo Lainion mukaan oppia vähintään 960 tuntia.

Tänä päivänä Ruotsin kouluissa on noin 12500 oppilasta , jotka ovat oikeutettuja lukemaan kansallisia vähemmistökieliä joista noin puolet voi tänään lukea äidinkieltään koulussa. Harvat jatkavat kielten lukemista lukiossa, mikä vaikuttaa korkeakouluopintoihin.

Lainion mukaan kaksikielisiä kouluja on aivan liian vähän ja niiden tilanne on huolestuttava. Monet ovat lakkautusuhan alaisia. Opettajien määrä kasvaa, mutta kaikilla ei ole pedagogista koulutusta.

Liberaalit, ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue ovat ehdotuksen kannalla Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen tekemän kyselyn mukaan. Ruotsidemokraatit ja sosiaalidemokraatit ovat osittain myönteisiä, moderaatit ja kristillisdemokraatit vastustavat ehdotusta.

Vuonna 2019 teki Linda Ylivainio (c) valtiopäivillä seuraavan kysymyksen opetusministeri Anna Ekströmille: Aikooko ministeri tehdä mitään aloitteita selvityksen johdosta?  Ekström vastasi seuraavasti: Utredningens förslag om elevers möjligheter att utveckla sitt nationella minoritetsspråk bereds för närvarande inom Regeringskansliet.

Ruotsia on jo lähes 20 vuotta arvosteltu vähemmistökielten opetuksen puutteista, samalla kun ratkaisuehdotus on lojunut edellisen hallituksen pöydällä jo kohta viisi vuotta.

Liberaalit, ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue haluavat toteuttaa ehdotuksen, jonka mukaan Ruotsin peruskouluun luodaan uusi aine, kansallinen vähemmistökieli, jota opetetaan vähintään noin kolme tuntia viikossa, käy ilmi Ruotsin radio Finskan tekemästä kyselystä.  Kaksi puoluetta – moderaatit ja kristillisdemokraatit – tyrmää ehdotuksen. Ruotsidemokraatit ja Sosiaalidemokraatit ovat osittain myönteisiä ehdotuksen toteuttamiselle.