Metsäsuomalaiset ovat perustaneet oman etujärjestön, ”Skogsfinnars intressen i Sverige”, joka haluaa nostaa metsäsuomalaisia koskevat asiat poliittiseen keskusteluun. Asialistalta löytyy muun muuassa vuoden 2017 nimilaki, joka tekee mahdottomaksi omien suomalaisten sukunimien takaisin ottamisen. Järjestö haluaa myös toimia lausuntoja antavana tahona esimerkiksi kansallisten vähemmistöjen sortoa tutkivalle totuuskomissiolle. Järjestön mukaan myös suomen kielen pois kitkemisestä Värmlannissa 1900-luvulla on tärkeää käydä keskustelua, sillä kieli oli käytössä lähes 400 vuotta. Noin 1,7 miljoonaa tämän päivän ruotsalaisista lasketaan polveutuvan metsäsuomalaisista. Yksi heistä on prinsessa Estelle, joka isänsä puolesta kuuluu Seppäisen sukuun.
Metsäsuomalaiset olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Maahanmuuttajat levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti. Nykyään alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä. Alueen kyliä kutsutaan yhä suomalaiskyliksi ja niiden metsiä suomalaismetsiksi.