Syyskuun alussa julkistetussa ruotsalaisessa kulttuurikaanonissa ei mitenkään huomioitu vähemmistöjä. Ruotsinsuomalainen toimittajayhdistys teki silloin omat ehdotukset, jotka voisivat hyvin sopia kulttuurikanoniin, osana suomalaisten panoksesta ruotsalaisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Lähes 700 vuoden ajan Ruotsi ja nykyinen Suomi jakoivat valtakunnan, lait ja arvot. Yhteinen historia on selvästi vaikuttanut Ruotsin yhteiskunnan kehitykseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin.
Itäisen valtakunnan asukkaat ovat olleet varhain kiinteä osa Ruotsia. Maata omistavilla talonpojilla oli oikeus lähettää edustajia valtiopäiville jo 1300-luvulta lähtien.
Erilaiset ammattiryhmät liikkuivat Merenkurkun yli ja metsäläänejä asuttivat 1590-luvulta lähtien kaskiviljelyä harjoittaneet metsäsuomalaiset.
Kustaa Vaasan uskonpuhdistuksen tavoitteena oli, että jokaisen tuli saada Jumalan sanaa omalla kielellään. Vuoden 1686 kirkkolaki painettiin suomeksi vuonna 1688. Suomalainen kirkko Tukholman Slottsbackenilla vihittiin käyttöön vuonna 1725.
Merkittävillä valtiopäiväedustajilla ja kulttuurihenkilöillä on ollut suomalaiset juuret.
Anders (Antti) Chydeniuksen työ oli ratkaisevaa siinä, että Ruotsi sai maailman ensimmäisen painovapausasetuksen vuonna 1766.
Suomen kansallisrunoilija J. L. Runeberg on Vänrikki Stålin tarinoissa kuvannut vuoden 1809 valtioliiton hajoamista, jolloin Ruotsi menetti Suomen maakunnat.
Tornionlaakson suomalainen väestö jäi rajan Ruotsin puolelle.
Työperäinen maahanmuutto Suomesta on merkittävästi edistänyt Ruotsin kehittymistä hyvinvointivaltioksi. Huippuvuosina 1968–1971 Ruotsiin muutti työhön 110 000 suomalaista. Ruotsissa on nykyisin noin 730 000 suomalaistaustaisia henkilöitä (SCB 2024).
Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä.
Kielilain (2009:600) mukaan viranomaisilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä.
Ehdotusta olivat mukana laatimassa Ruotsinsuomalainen Toimittajayhdistyksen puolesta yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Wallin, Professor emeritus
Jarmo Lainio Tukholman yliopistosta, toimittaja Asta Lumikero, Professor emeritus Tom Moring sekä toimittaja Liisa Paavilainen.