Norjan suurkäräjät pyysi anteeksi norjalaistamispolitiikkaa

Norjan parlamentti eli suurkäräjät on esittänyt anteeksipyyntönsä saamelaisille sekä suomensukuisille ryhmille kveeneille, norjansuomalaisille ja metsäsuomalaisille. Suurkäräjät pyysi tiistaina anteeksi ryhmiin historian varrella kohdistunutta norjalaistamispolitiikkaa.

Norjan totuus- ja sovintokomissio julkaisi aiemmin raporttinsa, jonka mukaan norjalaistamispolitiikka on johtanut siihen, että esimerkiksi monet saamelaiset ja kveenit ovat menettäneet kielensä.

Raportin mukaan ryhmiin on kohdistunut kielteisiä asenteita ja syrjintää yhteiskunnassa. Myös Norjan kirkon katsotaan olleen aktiivisesti rakentamassa ja toteuttamassa norjalaistamispolitiikkaa.

Anteeksipyyntö koskee valtion suunnalta harjoitettua norjalaistamispolitiikkaa, selvitti Norjan yleisradioyhtiö NRK. Suurkäräjät äänesti anteeksipyynnön puolesta marraskuussa lukemin 86–11.

Selvä enemmistö edustajista oli äänestyksessä esityksen takana – mukaan lukien hallituspuolueet työväenpuolue ja keskustapuolue sekä opposition suurin puolue, keskustaoikeistolainen Høyre. Anteeksipyyntöesitystä vastaan äänesti ainoastaan oppositiossa istuva oikeistolainen edistyspuolue eli Fremskrittspartiet.

– Norjan suurkäräjät asetti vuonna 2018 totuus- ja sovintokomission. Komissio on tutkinut sitä, miten Norjan valtio on kohdellut saamelaisia, kveenejä, norjansuomalaisia ja metsäsuomalaisia. Totuus- ja sovintokomission yli 700-sivuinen raportti luovutettiin Norjan suurkäräjille kesällä 2023. Suurkäräjät esitti anteeksipyyntönsä marraskuussa 2024.

– Norjan suomensukuisten ryhmien määritelmät eivät aina ole yksiselitteisiä. Sekä kveeneistä että norjansuomalaisista voidaan käyttää nimitystä ruijansuomalaiset. Kveenit on kuitenkin tavallisin nimitys virallisissa yhteyksissä, komissio kirjoittaa.