Göteborgin Studieförbundet Vuxenskolan avaa ainutlaatuisen kulttuuritalon – paikan, jossa Ruotsin kansallisten vähemmistöjen kulttuuri, kieli ja yhteisöllisyys ovat keskiössä. Toiminta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Virallinen avajaisjuhla pidettiin syyskuussa 2025.
Studieförbundet Vuxenskolan on saanut 1,8 miljoonan kruunun tuen Göteborgin kaupungilta Ruotsin ensimmäisen kansallisille vähemmistöille tarkoitetun ja heidän itsensä luoman kulttuuritalon perustamiseen. Kulttuuritalosta on tarkoitus tulla turvallinen kohtaamispaikka, jossa saamelaisista, juutalaisista, suomensuomalaisista, tornionlaaksolaisista ja romaneista lähtöisin olevat ihmiset voivat kokoontua, jakaa kokemuksia sekä vahvistaa kieliään ja kulttuurejaan.
– Olemme taistelleet pitkään kansallisten vähemmistöjen kulttuuritalon puolesta, ja tämä on suuri virstanpylväs meille, Göteborgille ja ennen kaikkea kaupungin kansallisille vähemmistöille. Göteborgin kaupungilta saatu tuki on virallinen tunnustus kaupungin päättäjiltä ja virkamiehiltä siitä, että tämä työ on tarpeellista ja että Studieförbundet Vuxenskolan on oikea toimija kehittämään sitä, sanoo Antti Yliselä, Studieförbundet Vuxenskolanin osastonjohtaja tiedotteessa.
Moninaisuuden edistäminen ja ennakkoluulojen vähentäminen
Toiminta on jo alkanut pienimuotoisesti henkilöstöä sisältävän toimiston, kurssien ja kulttuuritapahtumien muodossa, ja se tulee laajenemaan lisääntyvillä aktiviteeteilla ja yhteistyökuvioilla. Kulttuuritalo ei ole ainoastaan paikka kulttuurin harjoittamiselle – sen on tarkoitus toimia myös areenana, jossa vähemmistöt ja valtaväestö kohtaavat – tavoitteena lisätä tietämystä, edistää moninaisuutta ja vähentää ennakkoluuloja.
– Vapaa sivistystyö on ratkaisevassa roolissa inklusiivisten tilojen luomisessa, joissa erilaiset äänet voivat tulla kuulluiksi. Uusi kulttuuritalo on hieno esimerkki siitä, miten kansansivistysjärjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuden ilmaista kulttuuriaan, oppia yhdessä ja rakentaa yhteisöä yhteiskunnassa, joka on historiallisesti yrittänyt pyyhkiä nämä kulttuurit pois, sanoo Martin Gemzell, joka vastaa Folkbildningsrådetin erityissatsauksesta kansallisten vähemmistökielten tukemiseen.