Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Ruotsi tunnusti viisi kansallista vähemmistöä. Vaikka tunnustus merkitsi tärkeää käännekohtaa, syrjintää on silti yhä paljon. Ruotsin syrjintäasiamies on julkaissut uuden raportin, jossa esitetään uusia toimenpiteitä vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi.
– Vähemmistösopimusten noudattamisessa on edelleen suuria puutteita, sanoo syrjintäasiamies, Lars Arrhenius SVT/Uutisille.
Ruotsin syrjintäasiamies haluaa, että hallitus ryhtyy toimiin vähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi.
Uudessa raportissa ehdotetaan muun muassa, että kieli lisätään itsenäiseksi syrjintäperusteeksi, julkisen toiminnan suojelua laajennetaan ja perustetaan rahasto, josta voi hakea tukea syrjintätapausten oikeudenkäyntikuluihin.
– Kieli syrjinnän perusteena on asia, johon Euroopan neuvosto on kiinnittänyt huomiota useaan otteeseen vierailuillaan Ruotsissa, ja nyt on aika selvittää tämä kysymys, sanoo Lars Arrhenius.
Se, että kieli lisättäisiin itsenäiseksi syrjintäperusteeksi, on ollut esillä jo vuosia. DO:n selvittäjä suhtautui myönteisesti jatkoselvitykseen jo vuonna 2022, mutta totesi silloin, että osa kielisyrjintätapauksista voidaan tutkia jo nykyisen lain nojalla. Syrjintäasiamiehen mukaan on tärkeää, että historiallisten vääryyksien vaikutuksiin puututaan.
– Me esitämme nyt joukon uusia suosituksia hallitukselle, ja jos niitä kuunnellaan, uskomme että muutos on mahdollinen. Tämä olisi äärimmäisen tärkeää näille ryhmille, Arrhenius sanoo haastattelussa.
DO:n mukaan sovintoprosessit, kuten hallituksen valkoisen kirjan työ romanien kohtelusta, totuuskomissiot saamelaisille sekä tornionlaaksolaisille, kveeneille ja lantalaisille, voivat luoda perustan valtion anteeksipyynnölle ja rakentaa luottamusta valtion ja vähemmistöjen välille.
niten ilmoituksia Romanivähemmistö tekee eniten ilmoituksia syrjinnästä, ja DO kannustaa kaikkia ilmoittamaan heti, jos syrjintää ilmenee.
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Anders Eriksson pitää syrjintäasiamiehen ehdottamia toimenpiteitä kansallisten vähemmistöjen tilanteen parantamiseksi hyvinä, mutta ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että ne johtaisivat muutoksiin ainakaan tällä hallituskaudella. Hän olisi toivonut myös mm ehdotuksia toimenpiteistä, jotta suomen kieli voitaisiin paremmin taata opinnoissa aina esikoulusta korkeakouluun. (SVT/Uutiset)
Fotograf: Stina Gränfors