Järjestöelämä

organisaatiot
Ruotsinsuomalaiset eläkeläiset laivakonferenssissa. Lähde: rskl.se. Kuva Kai Kangassalo

65 vuotta ruotsinsuomalaista järjestötoimintaa

Tänä syksynä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto, RSKL, täytti 65 vuotta.  Liitto perustettiin 1957 ja liiton jäsenmäärä on nykyisellään noin  8000. Paikallisia yhdistyksiä on 105.Liitto toimii vähemmistö-, etu-, ja vapaa-ajanjärjestönä ja haluaa vaalia ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia. Se haluaa myös vaalia ruotsinsuomalaisten aktiivista osallistumista yhteiskunnassa ja kehittymistä kaksikieliseksi kansanryhmäksi. Keskusliitolla on erityisliitot eläkeläisille, naisille ja teatteria harrastaville.

Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi valtakunnallinen naisjärjestö . Foorumi on harrastus-, vähemmistö- ja etujärjestö sekä yhteistyöfoorumi, joka toimii naisten tasa-arvon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, vaalii suomen kieltä ja suomalaista kulttuuriperinnettä.

Ruotsinsuomalaiset eläkeläiset, RSE on valtakunnallinen ruotsinsuomalaisten eläkeläisten vähemmistö-, etu- ja harrastusjärjestö, RSE toimii eläkeläisten aseman parantamiseksi, suomenkielisen vanhustenhoidon, terveyden- ja sairaanhoidon sekä muiden palvelujen käynnistämiseksi ja kehittämiseksi.

Ruotsinsuomalaisten harrastajateatteriliiton, RSHT tavoitteena on edistää ja kehittää suomenkielistä teatteritoimintaa Ruotsissa. RSHT tukee jäsenryhmiään auttamalla tekstien, ohjaajien ja kouluttajien hankinnassa.

Ruotsinsuomalaisilla nuorilla on oma liitto, Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto, joka harjoittaa vaikutustyötä ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten kielellisten, kulttuurillisten ja ihmisoikeuksien puolesta. Nuorisoliitto kokoaa jäsenyhdistyksiä ympäri Ruotsia ja mahdollistaa järjestöjen omavaltaisen toiminnan. Tämän lisäksi nuorisoliitto harjoittaa poliittista vaikuttamistyötä ruotsinsuomalaisten nuorten ihmisoikeuksien parantamiseksi sekä suomen kielen aseman vahvistamiseksi Ruotsissa.

 

Ruotsinsuomalaisten järjestöjen rooli tänä päivänä

– Ruotsinsuomalaisilla järjestöillä on edelleen tärkeä tehtävä, varsinkin seurata vähemmistöasioiden kehitystä kunnissa ja järjestää kohtaamispaikkoja, sanoo Seija Sjöstedt, Tukholman suomiseuran puheenjohtaja.

– Kohtaamispaikkoja tarvitaan, varsinkin vanhemmille, jotka muuten eristäytyvät. Ongelmana on kuitenkin löytää henkilöitä, jotka jaksavat vetää seuroja.  Toimintaan sen sijaan löytyy vielä osanottajia.  Esimerkiksi Tukholman suomalaisessa seurassa on ollut viimeiset vuosikymmenet noin 200 jäsentä, joitakin jää pois ja uusia tulee saman verran. Aktiivisia ikäihmisiä on 50-60.

Useimmissa kunnissa, varsinkin isommissa tarvitaan aktiivisia ruotsinsuomalaisia, jotka seuraavat, että palvelut toimivat, Seija toteaa. Kun työntekijät vaihtuvat, ei uusi virkamies välttämättä tiedä ruotsinsuomalaisista ja heidän tarpeistaan tarpeeksi.

Seuraelämän pitäisi muuttua, nuoret eivät välttämättä halua toimia suomiseuroissa niiden nykyisessä muodossa, mutta kun kolmas polvi alkaa etsiä juuriaan – mikä varmaan tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, olisi hyvä että he tietäisivät minne kääntyä. Suomen kieli ei välttämättä säily, mutta ruotsinsuomalainen kulttuuri säilyy, uskoo Seija Sjöstedt.