Kouluopetus

Axevallan kesäriemua. Kuva: Seppo Puolle
Axevallan kesäriemua. Kuva: Seppo Puolle

Suomenkielinen kouluopetus

Suomenkielinen opetus Ruotsin kunnallisissa kouluissa on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Muutamia ruotsinsuomalaisia vapaakouluja on vielä toiminnassa, suurin osa Tukholman alueella. Suomenkielisiä luokkia on vielä mm. Haningessa, Boråssa, Västeråsissa, Trollhättanissa ja Södertäljessä, suurin osa ala-asteella.

Ruotsinsuomalaisten koulujen ja esikoulujen oppilasmäärissä näkyy jonkin verran nousua Tukholman Fridhemsplanilla, Upplands Väsbyssä sekä Eskilstunassa.

Tukholman Fridhemsplanilla oppilasmäärä on 440, Upplands Väsbyssä 141, Eskilstunassa 102. Botkyrkan ruotsinsuomalaisessa koulussa oppilasluku on hiukan viime lukuvuotta pienempi, 96, ja Kistan Liljakoululla viime vuoden tasoa eli 30. Kistan Liljakoululla ei ole erillistä esikoululuokkaa, vaan esikoulun oppilaat opiskelevat ekaluokkalaisten kanssa.

 

Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat leivontapuuhissa. Lähde: rskl.se. Kuva Kai Kangassalo
Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat leivontapuuhissa. Lähde: rskl.se. Kuva Kai Kangassalo

Ruotsinsuomalaiset vapaakoulut
BOTKYRKA
Suomenkielinen vapaakoulu Tumban keskustassa. Luokat 0-9 ja vapaa-ajankoti sekä esikoulu. Utbildningsvägen 4, 14740 Tumba.
ESKILSTUNA
Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu. Luokat 0-9 ja vapaa-ajankoti sekä esikoulu.
Vasbergsgatan 5, 633 43 Eskilstuna.
STOCKHOLM
Tukholman ruotsinsuomalainen koulu.  Luokat 0-9 sekä vapaa-ajankoti sekä esikoulu.
Fridhemsgatan 17-19, 11240 Stockholm.
STOCKHOLM
Lilja-koulu/Sverigefinska skolan i Kista. Luokat 0-5 ja vapaa-ajankoti sekä esikoulu.
Ribegatan 99, 164 45 Kista.
UPPLANDS VÄSBY 
Ruotsinsuomalainen koulu. Luokat 0-9 ja vapaa-ajankoti sekä esikoulu. Hovslagargatan 25, 194 31 Upplands Väsby.

Vähemmistöjen äidinkielen opetukseen ei parannuksia

Sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Magdalena Andersson ei lupaa lisäyksiä suomen kielen opetuksen tuntimääriin kouluissa. Samaa mieltä on moderaattien puoluejohtaja Ulf Kristesson, jonka mielestä suomen kielen opetuksen tuntimäärää ei tarvitse lisätä. Ympäristöpuolue haluaa, että oppilailla olisi oikeus saada äidinkielenopetusta jo esikoululuokilla ja libaraalit tukevat esitystä siitä, että suomen kielen opetusta tulisi antaa jo esikoululuokilla. Näin käy ilmi Sveriges Radio Finskan tekemissä puoluejohtajahaastatteluissa.

Lähde: Pikku-Erkki, Eskilstuna. Kuva: Kai Kangassalo.
Lähde: Pikku-Erkki, Eskilstuna. Kuva: Kai Kangassalo.

Jarmo Lainiolta valmistui vuonna 2019  Gustav Fridolinen tilaama selvitys vähemmistökielen äidinkielenopetuksesta. Siinä Lainio ehdotti uuden kouluaineen, kansallisen vähemmistökielen, perustamista,  ja  lisäksi opetuksen järjestämistä tuntisuunnitelman osana vähintään kolme tuntia viikossa.

Koulutusministeri Gustav Fridolinin tilaaman selvityksen taustalla on muun muassa Euroopan Neuvoston jo viidentoista vuoden ajan Ruotsia kohtaan esittämä ankara kritiikki. Euroopan neuvoston mukaan Ruotsissa järjestetään liian vähän sekä äidinkielenopetusta että kaksikielistä opetusta vähemmistökielissä.

Jarmo Lainion kolme keskeisintä ehdotusta opetustilanteen parantamiseksi ovat nämä:

 

Perustetaan uusi kouluaine – kansallinen vähemmistökieli (nationellt minoritetsspråk). Näin vähemmistökielten äidinkielenopetus erotetaan muiden kielten äidinkielenopetuksesta.

Vähemmistökielten opetus järjestetään osana tuntisuunnitelmaa (timplan). Tällä hetkellä opetus järjestetään useimmiten lukujärjestyksen ulkopuolella.

Opetuksen minimimääräksi määritellään noin kolme tuntia viikossa ja se taataan koko maassa. Koko peruskoulun aikana vähemmistökieltä tulee Jarmo Lainion mukaan oppia vähintään 960 tuntia.

 

Tänä päivänä Ruotsin kouluissa on noin 12500 oppilasta , jotka ovat oikeutettuja lukemaan kansallisia vähemmistökieliä joista noin puolet voi tänään lukea äidinkieltään koulussa. Harvat jatkavat kielten lukemista lukiossa, mikä vaikuttaa korkeakouluopintoihin.

Lainion mukaan kaksikielisiä kouluja on aivan liian vähän ja niiden tilanne on huolestuttava. Monet ovat lakkautusuhan alaisia. Opettajien määrä kasvaa, mutta kaikilla ei ole pedagogista koulutusta.

Liberaalit, ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue ovat ehdotuksen kannalla Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen tekemän kyselyn mukaan. Ruotsidemokraatit ja sosiaalidemokraatit ovat osittain myönteisiä, moderaatit ja kristillisdemokraatit vastustavat ehdotusta.