Kulttuuri

Kirjamessut tärkeä kohtauspaikka ruotsinsuomalaisille kirjoittajille

Ruotsinsuomalaisten kirja- ja kulttuurimessujen yleisömäärä alkaa palata pandemiaa edeltävään aikaan.

Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut ovat ruotsinsuomalaisille kirjailijoille tärkeä näyteikkuna. Tasapainoilu isojen nimien ja omia kirjojaan myyvien pienempien ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden välillä ei kuitenkaan ole helppoa.

– Pitää olla isoja nimiä, jotka vetävät yleisöä. Jollei tule yleisöä, niin ei siitä ole hyötyä myöskään tavalliselle ruotsinsuomalaiselle kirjailijalle, messujen järjestäjä Kulttuuri.se -yhdistyksen puheenjohtaja Maarit Turtiainen toteaa.

Elinvoimaa kymmeniä vuosia

Turtiainen uskoo suomenkielisen kirjallisuuden olevan elinvoimainen Ruotsissa vielä monta vuosikymmentä. Hän muistaa Susanna Alakosken Sikalat-kirjan herättämän ajatuksen siitä, että suomenkieliselle kirjalle Ruotsissa myönnettävä Kaisa Vilhuinen -palkinto muutettaisiin kattamaan myös ruotsinkieliset kirjat. Tätä muutosta ei kuitenkaan tehty, ja suomenkielisiä palkintoehdokkaita on riittänyt.

Tukholman Suomen Instituutissa pidetyillä kolmansillatoista Ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kulttuurimessuilla oli tänä vuonna 516 kävijää, joista noin 50 lasta ja nuorta, kertoo tapahtuman järjestäjä Kulttuuri.se.

Tukholman suomalaisen kirjakaupan vieraana esiintyi kirjailija Heidi Köngäs ja toisena kirjailijavieraana Suomesta oli Rosa Liksom, runsaan muun ohjelman rinnalla.

Vuoden 2022 nuorten kirjoituskilpailussa ennätysmäärä osanottajia

Nuorten kirjoituskilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäiset 90 osallistujaa. Tuomariston mukaan  kirjoitukset olivat poikkeuksellisen korkeatasoisina. Palkinnot jaettiin vuoden ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kulttuurimessuilla lauantaina 12.11. Suomen instituutissa.

Voittajien joukosta löytyy myös muun muassa  neljännen kerran palkittu tukholmalainen Henna Tahkokorpi. Yksi palkituista on luulajalainen Anna Palmblom, jonka kotikunta on ottanut voiton ilolla vastaan.

 

 

Kuvassa Maarit Turtiainen. Kuva Kai Kangassalo. Kulttuuri.se

Vuoden kirjoituskilpailujen voittajia. Kuva: Kai Kangassalo

Väitöstutkimus: Ruotsinsuomalaisuus on murrosvaiheessa

Tutkijatohtori Tuire Liimatainen on väitellyt Helsingin yliopistossa ruotsinsuomalaisuuteen liittyvistä sosiaalisen median kampanjoista suomen kielen ympärillä  ja niistä käydyistä keskusteluista. ”Sosiaalisen median kampanjat, ruotsinsuomalaisten lippupäivä, uudet sukupolvet – nämä kaikki kertovat, että jotain tapahtuu ja jotain on muuttumassa”, Tuire Liimatainen pohtii.

Tutkijan mukaan Ruotsin vähemmistöpolitiikka sekä sosiaalinen media ovat tukeneet aktivismia ruotsinsuomalaisuuden ja suomen kielen ympärillä ja keskustelu ruotsinsuomalaisen identiteetin ympärillä on tehnyt uuden tulemisen 2010-luvulla.

Kaijas Musiksalong

Tukholmassa Östermalmilla Storgatan 44:ssä 25 vuotta toiminut Kaija Suovasen musiikkisalonki jatkaa toimintaansa Kaijan lapsenlapsen Saga Suovasen johtamana.